Suomalaisen jalkapallon nuoret lupaukset

Jalkapallo on maailman seuratuin urheilulaji: arviolta 3,5 miljardia ihmistä, eli puolet koko maapallon väestöstä, seuraa jalkapalloa jossain määrin säännöllisesti. Vaikka siltä ei täällä Suomessa tuntuisikaan, on jalkapallo todella iso ja tärkeä asia maailmalla.

Tässä artikkelissa kerrotaan hieman tarkemmin nuorison jalkapallosta ja siitä, millaisella tolalla laji on Suomessa. Pureudumme myös siihen, mihin kovalla harjoittelulla voi parhaimmillaan päästä.

Mitä huipulla odottaa?

Jalkapalloa voi pelata niin sanotusti höntsäilynä, eli ihan vain huvin ja urheilun vuoksi. Tällöin tärkeimpinä motiiveina ovat usein kaverit, tai halu pitää hyvää peruskuntoa yllä. Jalkapallosta voi toki saada myös tavoitteellisemman harrastuksen ja jopa ammatin riippuen siitä, kuinka pitkälle on valmis menemään. Kotikaupungin paikallisesta mestarista voi kovalla harjoittelulla tulla tähtipelaaja, jonka nimi on aivan jokaisen huulilla.

Monelle nuorelle jalkapalloilijalle on todennäköiesti jo ensimmäisistä peleistä lähtien ollut haaveena päästä huipulle: edustamaan kotimaataan maailmalle. Oli kyseessä sitten maajoukkueen pelaajana toimiminen tai yksittäinen pelaajan osto johonkin nimekkääseen seuraan, unelma miljoonayleisön edessä pelaamisesta tulee istutettua moniin nuoriin pelaajiin jo varhain. Tämä antaa monille myös syyn jatkaa harrastusta pienistä vastoinkäymisistä huolimatta jopa vuosikausia.

Edustusjoukkueen pelaajat ovat hioneet taitojaan vuosia, ja käyneet läpi lukuisia henkilökohtaisia karsintoja päästäkseen tähän pisteeseen. Ura täyspäiväisenä ammattilaispelaajana päättyy yleensä siinä vaiheessa, kun mittarissa alkaa olla 40, tai vähän sen jälkeen. Tämän jälkeen jotkut aloittavatkin sitten valmentajan uransa: rakkaus lajia kohtaan ei ole sammunut, vaikka kentällä ei enää pysyisikään muiden perässä samalla tavalla kuin pelaajan uransa aikana. Valmennettavat ovat usein jalkapallon seuraava sukupolvi, jonka menestymistä on vähintään yhtä jännittävää katsella kuin muistella omia huippusuorituksiaan.

Suomi jalkapallon huipulla

Suomea ei usein mielletä jalkapallomaaksi, sillä täällä jääkiekko on kaikkein seuratuin laji, ja siellä liikkuu myös kaikista eniten kotimaista sponsorirahaa. Suomen menestys ei ole ollut kummoinen, mutta täältä on ponnistanut yksi jos toinenkin ammattilaisjalkapalloilija.

Ja onhan Suomi osallistunut ahkerasti karsintoihin, eli yrittelijäisyyden puutteesta ei meitä voi syyttää. Tie karsinnoissa on ollut pitkä ja kivinen, mutta viimeinkin paikka vuoden 2020 EM-kisoissa aukesi, kun Suomi eteni lopputurnaukseen yhdessä Italian kanssa J-lohkosta, jossa olivat mukana myös Armenia, Bosnia ja Hertsegovina Kreikka ja Liechtenstein. Ovi kuitenkin sulkeutui saman tien, sillä koronaviruksen vuoksi perutut kisat siirrettiin seuraavaan vuoteen. Näin ollen Jalkapallon EM-kisat 2021 onkin sitten ensimmäinen kerta, kun Suomi pelaa EM-tasolla.

Miten pääsee mukaan?

Lapsille ja nuorille, joita jalkapallo kiinnostaa, löytyy paljon harrastusmahdollisuuksia. Hyvin pitkälti kaikissa Suomen kunnissa on jalkapalloseura, joka panostaa nimenomaan lapsiin ja nuoriin, jotka ottavat ensimmäisiä askeliaan kentällä. Syksyisin seurat etsivät aktiivisesti uusia harrastajia lajin pariin siinä missä ihan mikä tahansa muu laji. Ensimmäiselle kerralle ei odoteta muuta kuin t-paita, verkkarit, juoksemiseen sopivat kengät ja avointa mieltä.

Jalkapallo on siitä näppärä laji, että sitä voi harjoitella ja pelata niin sisällä kuin ulkonakin. Perinteisestihän jalkapallo on ollut ulkolaji, mutta koska Suomen kesä on lyhyt, ovat monet jalkapalloseurat tottuneet harjoittelemaan sisällä myös talvikauden aikana. Kevään ja syksyn sateet eivät myöskään ole liioin haitanneet nuoria pelaajia, kun into itse palloilua kohtaan on niin merkittävä.

Suomen Palloliitto tukee kaikenlaisia pallopelejä Suomessa, mutta jalkapallo ja futsal ovat ehdottamasti liiton suosituimmat lajit. Lajiliittojen sivuilta saa arvokasta tietoa paikallisista seuroista, mahdollisuuksista päästä pelaamaan vähän pidemmälle sekä niksejä jalkapalloarjesta selvitymiseen. Nuorille järjestetään myös Palloliiton toimesta omia turnauksia, jotka järjestetään heinä-elokuun vaihteessa. Siinä nuori palloilija pääsee mittaamaan taitojaan koko Suomen tasolla!

Juniorien jalkapallo on siis Suomessa hyvällä tolalla. Vaikka kaikista ei kuoriutuisikaan seuraavaa lajin suunnannäyttäjää, on jalkapallo siitä huolimatta monen suomalaisen rakas harrastus ja lapsuusmuisto. Lajin myötä moni on saanut elinikäisiä ystäviä, kipinän urheilla läpi elämänsä ja oppinut monia hyödyllisiä taitoja, joista tärkein lienee yhdessä toimiminen.

Mitä kannattaa pitää mielessä, kun nuori jalkapalloilee?

Aktiivinen nuori jalkapalloilija on varmasti myös nykyaikana monelle vanhemmalle ylpeyden aihe, vaikka toisinaan joutuukin näkemään hieman enemmän vaivaa kuin ehkä haluaisi ja venymään noin aikataulujen suhteen. Tässäpä muutama pikku asia, joka kodin taustajoukkojen kannattaa pitää mielessä.

Varusteet ovat suurin yksittäinen kuluerä jalkapalloharrastajalla, mutta niihin kannattaa kuitenkin panostaa pelaajan turvallisuutta ajatellen. Uusina niitä ei aina kannata ostaa, varsinkaan lapsen kasvupyrähdyksen aikana, vaan kannattaa selvitellä, onko jo hieman vahemmilla junioreilla pieneksi jääneitä varusteita, joita voisi ostaa sopuhintaan. Useimmiten pienten jalkapalloilijoiden vanhemmilla on olemassa verkosto, jossa pelikyytien ja muun taustatyön ohella voidaan ostaa ja myydä hyväkuntoisia varusteita. Varusteiden jälleenmyyntiarvo paranee huomattavasti, kun ne pesee erillään muusta pyykistä ja varaa niille omat pesuaineensa.

Urheiluvammoja, niin pieniä kuin vähän isompiakin, sattuu aivan varmasti, kun kentällä tapahtuu. Siksi onkin tärkeää tarkistaa, kattaako lapsen, tai koko perheen vakuutus urheiluvamman. Usein lapselle ja nuorelle otettu vakuutus kattaa kyllä urheiluvammat, mutta asia kannattaa aina myös varmistaa.