Kun otetaan puheeksi sellaiset asiat kuten oppiminen tai luokkahuone, tulee monille ensimmäisenä mieleen luokkahuone, jossa opettaja seisoo ta istuu oppilaiden edessä. Luokkahuone on suljettu tila, vaikkakin opetus on julkista. Oppilaille tulee luokkahuoneesta usein mieleen tunkkainen tila, johon sulloudutaan tunnin ajaksi, ja opettajalle se on taasen työtila, jossa naamat vaihtuvat säännöllisin väliajoin.
Ulos luokasta tullaan perinteisesti alakoulussa, ja sielläkin vain ympäristöopin tunnilla. Yläasteen biologian ja maantiedon tunneilla voi olla yksittäisiä ”kenttäpäiviä”, jotka sijoittuvat yleensä vuoden loppuun, kun mitään isompaa kokonaisuutta ei kannata enää aloittaa. Suomessa on kuitenkin upea luonto, ja ulkona on paljon nähtävää, koettavaa ja kuultavaa – aineesta riippumatta.
Ulos-projekti on pyrkinyt nostamaan esille ulkona opiskelun mahdollisuuksia opettajien ja muiden kasvattajien keskuudessa. Kävimme lukaisemassa heidän sivujaan, ulos2020.fi, ja ajattelemme tämän artikkelin avulla kantaa kortemme kekoon ja kertoa ulkona opiskelun hyödyistä. Mitä siis tapahtuu, kun luokkahuone vaihtuu ulkoilmaan?
Suomen sää – uhka vai mahdollisuus?
Suomessa säähän on perinteisesti varsin monipuolinen: välillä on aurinkoista ja välillä sataa kaatamalla. Välillä taas on tyyntä ja välillä suorastaan myrskyää. Sää myös muuttuu nopeasti, sillä taivaan tummat pilvet voivat sataa alas vartissa, minkä jälkeen onkin poutainen sää eikä pilven hattaraakaan.
Säähän, ja sen muutoksiin, pitää siis osata varautua. Niin oppilaat kuin opettajatkin saattavat aivan turhaan kantaa mukanaan sateenvarjoa syyskuussa, ja vastaavasti sitten kastua läpimäriksi sateella jo seuraavana päivänä. Yksi tärkeä asia on tarkkailla sääennustuksia, mikä käy nykyään helpommin kuin koskaan. Älypuhelimissa on melkeinpä valmiiksi asennettuna jonkinlainen sääennustusten seuraamiseen tarkoitettu ohjelma. Ei siis ole olemassa huonoa säätä, on vain huonoja varusteita!
Mitä tunteja voi pitää ulkona?
Mitä ulkona voi sitten oppia, kun sää ja varusteet on katsottu kuntoon? Vastaus on, että oikeastaan ihan mitä tahansa. Oli kyseessä sitten vähän teoreettisempi matikan tunti tai se käytännönläheisin kotitalouden tunti, onnistuvat ne ulkona vallan mainiosti: matematiikkaa voi havainnollistaa helposti ulkoa löytyvien asioiden avulla ja kotitaloustunnilla voi lähteä vaikkapa metsään opettelemaan hyötykasvien käyttöä.
Nykyaikaisten opetussuunnitelmien mukaan voidaan kouluissa myös rikkoa ainerajoja ja tarkastella samaa asiaa useamman tieteenalan näkökulmasta samaan aikaan. Mikäli tunti siirretään ulos, onkin hyvä miettiä saako tähän vedettyä mukaan myös muita opettajia, joiden kanssa käydään läpi aihetta hieman syvällisemmin. Yksi hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa liikunnan ja kotitalouden yhdistäminen, jossa opetellaan suunnistamaan lähiluonnossa ja hyödyntämään vaikkapa kauden marjasatoa.
Raittiissa ilmassa ajatus kulkee paremmin
Puhtaan ilon lisäksi on ulkona opiskelusta myös paljon hyötyä. Kuten jo mainittiin, voi ulkoa löytyvillä apuvälineillä havainnollistaa vähän teoreettisempaa asiaa. Mutta tämän lisäksi ulkona opiskeluun liittyy myös muitakin hyötyjä.
Ensinnäkin uusi ympäristö tuo opiskeluun omanlaistaan mielekkyyttä, kun vanha ja tunkkainen luokkahuone vaihtuu raittiiseen ulkoilmaan. Yhtäkkiä oppitunnilla onkin paljon helpompi hengittää – kirjaimellisesti. Vaikka välituntien onkin tarkoitus toimia happihyppelynä, jolloin aivot saavat raitista ilmaa, virkistää jo yhden tunnin siirtäminen ulos kummasti oppilaita. Kun vireystila on korkeammalla, on uuden oppiminen paljon helpompaa.
Sen lisäksi, että oppilaat saavat raitista ilmaa, on luokkahuoneenkin tuulettaminen helpompaa, kun siellä ei ole isoa joukkoa ihmisiä hengittämässä. Koulujen sisäilmahan on jatkuva ongelma Suomessa, ja yksi keino ehkäistä sisäilman laadun huonontumista on tuulettaa kerralla tehokkaasti.
Mitä oppitunnin siirtäminen ulos sitten vaatii?
Kaikessa yksinkertaisuudessaan: avointa mieltä ja hieman luovuutta. Sekä oppilaat että opettajat ovat turhan usein vanhoihin kaavoihin kangistuneita ja ulos siirtyminen saattaa aluksi jännittää, jopa pelottaa, mikäli on tottunut nimenomaan liitutauluun ja videotykkiin luokassa.
Opettajalta ulkona oppiminen vaatii hieman enemmän suunnittelutyötä; varsinkin ensimmäisellä kerralla. On myös syytä miettiä, kuinka tarkoituksenmukaista on pitää juuri vaikkapa ensi viikon tunti ulkona, jos aihe on varsin teoreettinen ja päivän säästäkään ei ole juuri tietoa. Onko koululla fyysiset mahdollisuudet saada istumapaikat ulos? Kantaako wifi ulos asti? Tarvitaanko koulunkäyntiavustajia tuntia valvomaan?
Oppilaalta vaaditaan myös tavallista enemmän sopeutumista ulkona opetteluun. Vaikka tunti onkin välituntipihalla, on se silti oppitunti. Lisäksi kannattaa tarvittaessa varautua esimerkiksi tietokoneen sylitasolla, jotta työskentely olisi mukavampaa.